lauantai 29. joulukuuta 2012

Hengähdystauko

 Tavarat on pakattu. Vielä kun ulkohousut saapuisi autosta tänne kolmannen kerroksen kaksioon. Hetki sitten,  heti saavuttuani isoisäni 70-vuotis juhlilta, istuin pyykkituvassa. Kolmen kuivausrummun kolistessa samanaikaisesti selailin tutkielmia. Opinäytetyöhässäkkäni on ollut osa arkeani viimeisen kuukauden ajan, aina rajoittamassa aikani käyttöä. Esteettisyydentajunikin se hämärsi; olohuoneen seiniltä roikkuu post-it-lappuja. Ennen kun en edes antanut Henkan porata silmälasikoteloa seinään juomatelineeksi. Matkalaukkuuni nappasin kaksi kirjaa, joiden kansien välistä törrötti satakunta neonväristä tarralappua. Muut jääköön kotiin, sillä minä lähden lomalle!
Sveisti, nähdään aamulla! Chamonix, odota vielä jokunen päivä. 

Holiday tai holidays. Loma kuitenkin!

perjantai 28. joulukuuta 2012

28.12

Viattomien lasten päivä on päivä, jonka saattaa huomata vaihtaessaan kalenteria vuoden vaihtuessa toiseen. Niin ainutlaatuiselta ja tärkeältä kuin päivä kuulostaa, on se jäänyt aina 24-vuoden ajan minulta huomaamatta. Tänä päivänä, 28.12, muistetaan erityisesti kristinuskossa beetlehemiläisiä lapsia, jotka kuningas Herodes surmasi Matteuksen evankeliumin 2.luvun mukaan (Wikipedia). Kovin uskovainen itse en ole, mutta olen kiitollinen päivästä,  joka antaa mahdollisuuden pysähtyä tärkeän asian pariin. Itsehän en päivään edes kalenterissani törmännyt, vaan ilokseni laulaja&lauluntekijä Yona jakoi päivään liittyvän tapahtuman facebook-sivuillaan. Siispä suuntasimme Itikseen noutamaan lippuja joka vuotiseen viattomien lasten päivän-konserttiin, joka vietettäisiin Helsingin Tuomionkirkossa.


Aleksanterinkatu on mun heikkous tähän vuodenaikaan. Heti jouluvalojen sytyttyä suuntaan tunnelmoimaan, vaikkei lämmitetty katu  talvista tunnelmaa muuten tarjoakkaan. 

Kauppojenkin valot jää ihan toissijaiseksi! 


Mentiin ihan hitain askelin ylös kirkolle. Ovet avattiin tuntia ennen konsertin alkua ja ajateltiin, että puoli tuntia ennakkoon riittää hyvien istumapaikkojen saamiseksi. Kurkattiin ovesta sisään, ja lähes joka penkkirivi oli pakattu tiiviisti senioreilla. Hm... ei mennyt ihan nappiin tämä. Kuljettiin kirkon jokainen katu ja polku, kunnes muuan mies huitoi kahdella sormellaan. Se osoitti hänen edessä olevaa penkkiriviä nyökäten siihen malliin, että sinne vaan! Avattiin penkkirivin ovi ja lampsittiin sisään kuin omaan tupaan. Eipä ollut vastaanotto kovin vieraanvarainen kun istahdettiin istumaan ikäihmisten keskelle. Naapurin pappakin totesi, että läheisyys lämmittää!

Konsertti oli yhtä tunnelmointia! Ihania artisteja, joita muuten ei olisi tullut näin livenä kuultua.
Artistit musisoi kirkon alttarilla, joulukuusen katveessa. Kaikkine Tavastia muistoineen, oli kokemus erillainen. Kyyneleet nousi muutamaan otteeseen itse kullakin silmiin, eikä ahtaus penkkirivillä tuntunut enään haittaavan.




 Lopuksi yleisö nousi seisomaan Vesa-Matti Loirin astellessa lavalle. Vielä muutama vuosi sitten pyörittelin silmiäni Ruisrokissa, kun äiti halusi mennä kuuntelemaan sitä vanhaa miestä. Mut' vitsi mikä ukko! Ihan loistava lopetus kahden tunnin mittaiselle musiikkielämykselle. Ja ihanan illan hyvää mieltä lisäsi ajatus, että konsertin tuotto menisi lyhentämättömänä lasten ja nuorten mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen. Good job Pappa Fest ry.

torstai 27. joulukuuta 2012

Music Mix


Vuosi alkaa lähestyä loppuaan! Enää muutama hassu päivä ja siirrytään vuoteen 2013. Joulun hulinoiden jälkeen on ollut kiva käpertyä villapaidan uumeniin sohvalle. Ottaa viereen kuppi kuumaa teetä ja söpö karvakuono, höristellä korvakäytävistä melut ja antautua musiikin maailmaan. Kokosin tämän vuoden , kohta edellisen,  ihanimmat ja minulle merkityksellisimmät kappaleet. Löydät spotifyn soittolistan tästä.

 

  Musiikin täyteistä loppuvuotta!
    
          

tiistai 25. joulukuuta 2012

Valkea Joulu

 Pakattiin auto täyteen joulumieltä ja ajettiin Henrin ja Ruska-koiran kanssa äidin luokse Porvooseen joulunviettoon. Pimeydessä loistavat kynttilät, joulusauna, maailman makoisimmat jouluherkut sekä lähimmäiset. Niistä on meidän Joulu tehty <3

Vedenvanki

                       Rauhaisaa Joulua kaikille!


perjantai 21. joulukuuta 2012

Kapustat jouluasussa

Ihastuin Dekon joulukuun numeron "dipattuihin ottimiin" ja päätin tehdä omat, hieman jouluisemmat!

Kipaisin uuteen lempi kauppaani Tigeriin, josta sain pinon kapustoja 1€/kpl.
Maalit hain K-raudasta. Myyjän ohjeistamana päädyin Tikkurilan Miranol alkyydimaaliin, joka sopii puupinnoille. Sillä maalataan paljon myös leluja, joten ajatteli maalin sopivan keittiövermeisiinkin. Varauduin siis pahimpaan; kokki olisi kapusta suussa sormen sijaan!

Kaikki tarvittava!
Deko lehden dipatut kapustat!


Saarretaan maalattava alue teipillä!



Maalataan pinta. Ensiksi yhden kerran, sitten toisen. Näin saadaan tasainen kaunis pinta



Maalatut kapustat kuivumaan. Kuivuvat nopeasti, erityisesti patterin läheisyydessä :)
Leikkasin Fiskarsin sydänmuotilla sabluunan paperista ja teippasin sen sopivaan kohtaan kiinni.



Tup tup! Sabluunan tuputtelu käy helpommin kun maalaaminen. Kun tuputat suoraan ylhäältä päin vältyt "ylivuodoilta".

Mahdolliset vihreet voi onneksi korjata!

Joulutunnelmissa!

Valmiina tarjoilemaan <3

torstai 20. joulukuuta 2012

Kulkijat kehyksiin

Jokunen vuosi sitten näin Indiskan näyteikkunassa somistuskäytössä olevat upeat valkoiset kehykset. Jäin haaveilemaan niistä ja tehtiinkin myyjien kanssa hyvä diili siitä, että kun ne myytäisiin, olisin minä niiden onnellinen ostaja! Nyt elokuussa hain kehykset vihdoin kotiini, jes! Ne olivat siis pelkät kehykset, ilman lasia sekä taustapahvia. Opiskelijana kun eletään, ei ajatus Herttonimen lasikaupan mittatilaustyön tekemisestä houkutellut. Kehykset jäivät siis odottamaan mammonaa.




Kunnes sitte saapui äiti, maamoksikin kutsuttu. Sain kassillisen ihania marimekon verhoja. Joukosta löytyi jämäpalaksi jäänyt, kuvan kehyksien reunalla roikkuva, kangaspala. Juuri sopiva kehyksiin! Ja ihan meidän näköinen, kirjaimellisesti.

Rupesin puuhiin ja tältä se näytti:

Silitetään rypyt pois.



Ruska-koira auttoi piirtämään leikattavan kohdan ja leikkasin kankaasta sopivan kokoisen.
Teipataan kankaan reunat kehyksien nurjalle puolelle.
Niittipyssyllä kangas kiinni!



Viimeinen silaus, koirankarvat pois!
Valmis taulu!

Onnellisena seinällä :)


Valmis taulu makkarin seinällä! Sopii kivasti uusiin verhoihin, nekin äidiltä saadut :)
Tuota kun tuijottaa aina nukkumaan mennessä ja aamulla noustessa, voi taata sekä hyvät unet että ihanan päivä!
ps. Kankaan nimi on Kulkue ja yksi kulkija ei mahtunut kehyksiin. Siitä saisi ommeltu hauskan tyynyn!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulun ja uuden blogin aikaa!

Päivä on kulkenut lauleskellessa! Olen vihdoin kerännyt rohkeutta ja karistanut itsekriittisyyden rippeet harteiltani. Muutama rohkaiseva ja kannustava lause lähimmäiseltäni ja tässä sitä ollaan, oman blogin äärellä :) Avoipuolisoni, Henkka, auttoi kansikuvan luomisessa. Kuva on pala meitä, siinä on yhdistetty maalauksiani Henkan valokuvaan. Ollaan tekemässä tämän kaltaista projektia yhdessä, ja aion jakaa sen kanssanne kunhan se tästä valmistuu. Näin joulun alla mulla on monta muutakin projektia meneillään samanaikaisesti. Opiskelijan arki kannustaa itsetekemiseen ja nyt kun joululomalla ollan oltu muutama päivä, alkaa lahjatkin löytää lopullista muotoaan.
Oikeasta yläreinasta löytyy linkki musiikkiblogiini. Kurkatkaahan sinne!

Tänä vuonna olen erityisen innostunut joulusta ja sen tunnelmasta. Oma kotikin hymyilee piparintuoksuisena kynttiläloisteessa! Kuvailin asuntoamme Henkan kameralla, joka ei vielä ole täysin tuttu minulle. Hieman kärsivällisyyttä ja malttia minulle ja Henkalle, niin eiköhän kuvatkin pääse tasolle, jolla itsekriittisyyden veijarit eivät seikkaile!



Piparista ja narusta syntyy kiva korttiteline!
Äidilta saadut Marimekon Purnukka verhot löysivät paikkansa keittiön purkkien vierestä.


Lisäsin muutaman kappaleen musiikkiblogiini :)




Rauhaisaa joulunaikaa ja tervetuloa mukaan kaikki tutut ja tuntemattomat!