HURRAA

 Toissapäivänä lähti opinnäytetyö eteenpäin ja nyt jännitellään kommentteja! Ihana saattaa vihdoin päätökseen isoksi muodostunut projekti ja toistaiseksi suurin koulutyö! Huh!

Ensimmäinen tutkielmavapaa päivä meni siskoni tyttöjen kanssa. Maalattiin ja musisoitiin! Ainiin, ulkoiltiin myös! Napsin tyttöjen touhuista hieman kuvia :)

Tytöt suuntasi meillä heti mun askartelukaapille!

Maalattiin Ipe-aurinkoja.

Ja hieman kättäkin.

Kunnes kiinnostus lopahti täysin.

Mun vanha Lapin-puku pääsi käyttöön ja musisointi alkoi!

Sohvapöydällä leikittiin.

Ja Henkan skeitillä rullailtiin.

Meillä oli kivaa!

Tänään käytiin Henkan kanssa Helsingin Musiikkitalolla kuuntelemassa Puhdas Itämeri-konserttia. Ihan mielettömän hyvä! Tshaikovskit ja Sibeliukset pauhasi, mutta kapellimestari vei mun sydämmen.Valery Gergiev, mies jonka nimen alla luki esitteessä liuta hienoja titteleitä, antoi kaikkensa. Inspiroiduin niin, että jos opinnäytetyöni ei mene läpi, niin musta tulee KAPELLIMESTARI. 

Huomenna kouluun ja koska mulla on koulusta torstai ja perjantai vapaata, lähetti äiti mut ja siskoni peheen Siljalla Tukholmaan, pienelle rentoutusmatkalle. Silloin, kun äiti on varannut buffetin päivineen, ei voi kun hymyillä!

Ja lauantaina on kaverin synttärit ja sekin hymyilyttää, sillä pääsen pitkästä aikaa näkemään kavereita, Jee!

ODOTA TALVI!

Tänään paistoi aurinko ainakin tällä Helsingissä! Ihanaa. Sanoin joku päivä sitten Henkalle, että heti seuraavana aurinkoisena päivänä haluan talviselle kävelylle merenrannalle. Tuntuu, että talvi on tänä vuonna edennyt ilman ehtimistä edes nauttia sen ihanuudesta. Kolme viikkoinen matka sateisessa Tanskassa toki rajoitti tätä mahdollisuutta. Hassua miten talven puuhista, kuten hiihdosta ja luistelusta tai vain pienistä tavallisista hetkistä, on alkanut muodostua tavoitteita, joita varten pyrkii kaivamaan aikaa jostain. Voisin laittaa sukset jalkaan jo kotona, niin lähellä hiihtoladut on meitä. Haavekuvat kuuman kaakaon nauttimisesta meren jäällä, istuma-alustalla makoillessa, tuntien auringon säteiden lämmittävän pakkasen puremia poskia tuntuu valuvan sormien lävitse. Ajan kulkua toivoisi voivan tarkastella vuodenkierron ja sen tarjoaminen mahdollisuuksien myötä. 

Tänään en merenrannalle päässyt. Istuin toimistossa opinnäytetyöni parissa, tarkastellen ajankulkua vuoroin kalenterista ja iphonesta. Suurista suurimman koulutyöni palautuspäivä on ensi maanantaina ja toivon talven olevan vielä silloin tavoiteltavissa. Lähtisin sitten sen kanssa retkelle keräämään tavoitteitani talvisen polun varrelta.

Kuva: Henri Sinisalmi

 Onneksi Henkka on tallentanut talven hetkiä katseltavaksi.

 

Kuva: Henri Sinisalmi

 Näitä voikin ihailla, kun mieli janoaa pois opinnäytetyön parista.

Kuva: Henri Sinisalmi

 Parhaiten mieleni saattaa eri maille kuitenkin Aino Venna. Ainon esikoisalbumi Marlene on mieletön teos! Sen soidessa matkaan mielikuvituksissani Pariisista, jazz-clubien kautta aina Senegalilaiseen mielenmaisemaan asti. Ainon tumma, syvä ääni sekä soljuva ranskankielen lausunta kasvattaa  rakkauttani entisestään. On hienoa, että meiltä Suomessa löytyy näinkin musiikillisesti taidokasta tuotosta, ihan kansainvälistä matskua!

ps. Ainon uusi musiikkivideo julkaistiin äskettäin! 

+AINO VENNA SPOTIFYSSA

+AINO VENNA - WALTZ TO PARIS MUSIIKKIVIDEO YOUTUBESSA

Kuva: Henri Sinisalmi

Loppuviikko aherretaan kirkasvalolampun rinnalla, aina välillä paeten ajatuksissa toisaalle haukkaamaan happea. Toivotaan, että ensi maanantaina työ todellakin on valmiina ja minä valmiina kokemaan ja elämään kaivattuja hetkiä!

Haluan vielä kertoa sen, että mulla on maailman parhaimmat ystävät! Miten ihanaa onkaan saada tekstivistejä pitkin aherrusta? Varsinkin kun niissä kerrotaan, että minut vietäisiin ansaitulle lasilliselle heti työni valmistuttua? Tai kuvaviesti kukista, toivoen niiden piristävän päivääni kaiken työn keskellä? Ihanaa kun toiset jaksavat tsempata ja muistaa, silloinkin kun itsellä aika ei riitä ystävien näkemiseen <3

Nauttikaahan talvesta! 

Eikös ensi kuu olekin jo ensimmäinen kevätkuukausi?

HUI!

HAUKI ON KALA

HAUKI SAI KAVEREIKSEEN:

Olen ruokailijana herkkusuu. Syön kasviksia ja kalaa. En lihaa.

Punajuurisalaattia maistoin kerran ystävälläni ja se on kaikessa omituisuudessan niin hyvää!

Kokeiltiin lohen sijaan eilen haukea, mutta se oli melko jämäkkää ja ruotoja oli paljon. Vaikka hauki on kala, niin ei kylläkään mun suurin kaveri.

Kivaa viikonloppua!

Music Mix

1. Sin Fang - Look At The Light

2. Jacco Gardner - Cabinet of Curiosities

3. Night Beds - Ramona

4. Night Beds - Even If We Try

5. Bells Atlas - Loving You Down

6. Bells Atlas - Video Star

7. Pool Holograph - Reeds

8. Jacco Gardner - The Ballad of Little Jane

9. Jacco Gardner - The One Eyed King

10. Nosaj Thing - Eclipse/Blue feat. Kazu Makio

11. Everythig Everything - Cough Cough

12. Dutch Unkles - Bellio

13. Marc Carrol - (It Was) Lust Not Love

14. Yo La Tengo - I'll Be Around

+Music Mix: February2013 Spotifyssä

Terveisiä lähiöstä

Moi! Tässä mä olen. Hieman tuimana. Henkka testasi eilen studiolamppuja ja mut pestattiin koekaniiniksi. Meillä oli kuitenkin kova kiire serkkuni 12-vuotispartyihin, eikä mua olis huvittanut seistä meidän keittiön matolla. Ai niin, matot on uudet! Pitää esitellä ne teille joku päivä. Ne on pikkuruiset, mutta kivat. Niiden vuoksi päätin, että keittiön pöytä ja hyllylevyt saa vaihtaa väriä. 

Köpiksestä mulle lähti mukaan tämä hattu. Mun ystävä sanoi tätä lähiö-pipoksi. Täällä ollaan! Ja arvaatkaas, pipo on villaa ja köpisläisen suunnittelema! Eksyin myös paikallisten design-putiikkien ohella Ginat Tricotiin. Olin heikko, myönnän. Vaan löysinpä sieltä tämän kivan paidan, mun ensimmäisen farkkupaidan. Tykkään tästä tosi paljon, sillä monikäyttöisyys ennen kaikkea! Eli leggareilla tai farkuilla, kummin vaan. Ja hintaa 19.90. Ei paha! Kuva ei kyllä tee oikeutta kuin Marimekon Purnukkaverhoille. Heti kun Henkka on eroikävästä toipunut, ottaa se ehkä muutaman askeleen kauemmas musta kameransa kanssa. Saan sitten esiteltyä teille kunnolla, mikälainen tuo paita on.

Uutisista parahin!

Suomalainen naisartisti Yona, mun ehdoton lemppari, myöntyi faniensa tahtoon. Yona & Orkesteri liikkuvat pilvet-albumi on nyt kuunneltavissa spotifyssä. Ihanaa! Täytyy ehkä silti käydä ostamassa kokoelman jatkeeksi cd. Niissä on sitä jotakin! On tiettyjä artistejä, joita haluan myös tukea. Kuten Yonaa. 

 Listen up!

+YONA & ORKESTERI LIIKKUVAT PILVET SPOTIFYSSÄ

LOFOOTIT

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kuva: Henri Sinisalmi

Kesällä 2011 matkasin Lofooteille. Minä ja Henkka sekä meidän ihana ystäväpariskunta ahtauduttiin elokuisena aamuna matkatavaroineen pieneen autoon. Starttasimme Helsingistä ja aloitimme kolmen viikon reissun. Matkalla Pohjois-Norjan saariryhmää kohti, vietimme muutaman yön Ruotsin Abiskon kansallispuistossa. Kotiin ajoimme Tukholman kautta ja kotikaupunkiin saavuttiin risteilyaluksella. 

Noh, miksi mä muistelen, niin siksi, että en ole mitään kauniimpaa nähnyt. Lofootit on huippu paikka ja haluan aina takaisin. Henkka aina sanoo, että koetaan jotain uutta ja matkataan uusiin maihin, joita ei olla nähty. Mutta mitä jos on löytänyt paikan, joka on maista omin?

Eilen olusella pohdiskeltiin ensi kesän matkamaata. Ajatuksena olisi ottaa auto alle ja lastata se samaisella seurueella. 

 Jotain kaunista ja eläväistä. Ihania maisemia ja paljon luontoa. Tai sitten kaupunkiakin. Yöt teltassa tai hostellissa, miksei taivasallakin!

Jos ei Lofootit, niin mikä? Oisko ehdotuksia? Onko sulla joku lemppari paikka, johon palaisit aina vaan uudestaan?

Ihanaa sunnuntaita! Lähdetään Ruskan kanssa tänäänkin, aina vaan, lähimetsään. Sielläkin mieli lepää.

KOTSA

Koti on paras. Vaikka olinkin matkallani mielessäni sisustanut sen uuteen lookkiin, on ihana aina palata. Kaikki tuntuu helpommalta. Monesti kotiin tullessa sitä huokaisee, ihan kuin helpoitukseksi, että huh. Täällä on lupa olla miten päin vain, olla itsensä.  

Tässä paloja meidän OLOhuoneesta.

Haaveilen valkoisesta puulattiasta. Haaveilen toki myös vanhasta omakotitalosta, uudesta matosta, sohvapeitosta, tyynynpäälisistä ja verhoista. Olen kuitenkin kiitollinen isosta asunnosta ja ennen kaikkea ympäröivästä luonnosta. Tietty alakerran vanhasta rouvasta, joka muistuttaa pitämään askeleet keveänä. Rapussa mua puhutellaan perhosena.

Meidän olohuone ei ole aina ollut tämän näköinen. Sohvan takana oleva seinä oli kerran kultainen ja viereinen seinä lila. Huonekalut ovat käyneet jokaisessa nurkassa. Olohuone on myös käynyt makkarissa ja makkari työhuoneessa.

Kerronpa vielä sen, että tein eilne ihan super hyviä "keksejä".

Pussillinen viikunoita

Pussillinen cashewpähkinöitä

Hyppysellinen seesaminsiemeniä

Ripaus kookoshiutaleita

Loraus vettä

 -Bamixilla soseeksi.

Keksin reseptin, enkä oikeen tiennyt mitä soosille halusin tehdä. Sitä olisi sellaisenaan voinut levittää leipäselle. Käytin sen kuitenkin uunissa, jolloin koostumuksesta tuli keksimäinen. Laiton levyn paloiksi ja pakkaseen, säilyy siellä kovina levyinä ja maistuu ihanalle kylmänä! Nam.

ps. I LOVE YOU

  

Ihana lehden ispiroimana askartelin herkkukaakao-purkkeja jouluna lahjaksi. 

Kuinka kiva ystävänpäivälahja tuo oliskaan?

Jos multa löytyisi aikaa, näpertelisin yhden tuollaisen jokaiselle ystävälleni.

ps. I love you

pps. Kotona on ihana olla <3 Kunhan Henkka asettaa kameraan oikeat säädöt, saan kuvia ostoksistani ja josko muutaman ihan kodistakin.

Dreaming of a white chr... NOT!

Täältäpäin tullaan kahdella pyörällä, tällä tyylillä!

Maisemat vaihtuu, kun matka taittuu. 

Hymy nousee huulille, huolet haihtuu.

Rullaten rauhoittuu rauhaton mieli,

vanha fillari on mun limusiini.

Tää on ajatonta liikettä,
kun ei tarvi pitää kenenkään kiirettä.
Eikä ajaa takaa aikatauluja,
voin laulella omia lauluja.

Rullaan, rullaan, rullaan...
Kapteeni Ä-ni - Rullaan

Käykö teille usein matkoilla niin, että löydätte ittenne haaveilemasta puuhista, mitä sitten kotona tekisi? Mä en muuta teekkään. Olen sisustanut asuntomme, suunnitellut tulevaisuutta, kehitellyt DIY-projektja ja vaikka mitä täältä Tanskasta käsin vain pystyn mielessäni rakentamaan. En ole paljoa, juuri lainkaan kuvia täältä laittanut, sillä en ole oikeen ikinä oppinut kuvaamaan itseäni, enkä ole järin innostunut kuvaamaan maisemia mun puhelimella. Jos musta olisi valokuva täältä, niin fillaroisin siinä cityä kohti baanaa pitkin. Talvikengät jalassa ja kånken selässä. Niin, täällä vaan fillaroidaan. Vaikka taivaalta tulisi mitä. Pukumiehet laittavat salkkunsa tarakalle ja lapset kärrätään päivähoitoon pienissä vanerilaatikoissa, jotka on fillareiden edessä. Mullapa ei täällä ole pyörää. Matkaan bussilla ja kadehdin. Niin paljon tykkään pyöräilystä! Suomessa saataisiin ottaa mallia pyöräteiden kehittelyssä täältä. Pyörille on omat hienot kaistansa. Muistan viime kesänä täällä ollessa, kuinka hauskaa oli yrittää sujahtaa pyöräilijöiden aamuruuhkaan. Huudettiin "Imuun!" ja polkastiin! Tän kertaisen reissun pyöräilymuistot jää bussin ikkunasta nähdyiksi. Sen sijaan olen alkanut innolla odottamaan fillarikautta! Mulla on ihana pyörä. Sen nimi on Yosa ja Henkka ajeli sillä meidän parkkipaikalle muutamavuosi sitten mun syntymäpäivänä. Se oli lahjoista paras! Aijon ommella Yosalle uuden satulanlämmittimen, kun kotiudun. Voi sitten laulella omia lauluja, eikä edes palele persus. (Kuvat on Henkan ottamia ja keksin kerätä ne mun facebookista tänne, nerokasta)

Tässä mun aatoksia. Tanskalaisia aatoksia, joista teen pian kotimaisia. 

Kaksi yötä ja palaan kotiin. Ihanaa! En ole ollut näin pitkään yksin missään. Löysin takan lisäksi cd-soittimen ja pizzerian. Seinää vasten nojailee kirjahylly täynnä mielenkiintoisia varhaiskasvatuskirjoja ja imurinkin kuulin tänään huutelevan mua. Nyt on siivottu, pakattu ja melkolailla valmiita lähtöön. Huomenna vielä tutkielmaani liittyvä haastattelu. Keskiviikkona pikakahvin viimeiset murut kuppiin ja up in the air! 

Onko Suomessa lunta? Mistä sinä haaveilet, mun haavaillessa paljaista asvalttiteistä?